Haku

Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Tässä raportissa käsitellään hallinnollisista rajoista riippumattomia toiminnallisia aluekokonaisuuksia. Toiminnallisia alueita rajataan päivittäisen ja viikoittaisen liikkumisen näkökulmasta sekä ...

Kasvuvyöhykkeet rikkovat rajoja Kasvuvyöhykkeet alueiden yhdistäjinä Alueiden kehittämisessä tunnistetaan kaupunkikeskusten väliin sijoittuvia kasvuvyöhykkeitä tai kasvukäytäviä, joiden perustana on toimiva liikennejärjestelmä. Kasvuvyöhykkeen kau...

Toiminnalliset aluerajaukset auttavat kohdistamaan aluesuunnittelua Hallintorajat ylittävä alueellinen vuorovaikutus on tärkeää tunnistaa Alueellinen vuorovaikutus eli ihmisten ja yritysten liikkuminen ja kontaktit tapahtuvat yhä laajemmilla aluei...

Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja polarisaatio ‒ syyt, kustannukset ja ohjaustoimet Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen vapaa-ajan liikunnan ennustajia, kustannuksia ja ohjaustoim...

Alueellinen liikkuvuus tehostaa työmarkkinoita – kohtaanto-ongelmaa se ei ratkaise Alueellinen liikkuvuus siirtää työvoimaa ja osaamista Alueellista liikkuvuutta tulisi edistää kaavoittamalla riittävästi asuntoja, varmistamalla vuokra-asuntojen ta...

Vuonna 2022 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Hankkeet on ryhmitelty pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisille painopisteille: K...

15.4.2024 | Opiskelijoiden opintojen aikainen työssäkäynti on hyvin yleistä. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden työssäkäynti on huomioitu hyvin opintojen organisoinnissa. Lomakuukausien aikaisella työssäkäynnillä on positiivinen yhteys valmistumiseen ja ansioihin. Lukukauden aikaisen työssäkäynnin yhteys ei ole niin selvä. Vuoden 2022 opintotuen tulorajojen noston havaitaan lisänneen työntekoa, mutta uudistuksen ei havaita muuttaneen välittömästi opintojen etenemistä.

2.5.2023 | Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset -hankkeen väliraportissa kuvataan opiskelijoiden työssäkäyntiä korkeakoulujen, tutkimuskirjallisuuden ja rekisteriaineistojen näkökulmasta. Korkeakoulukohtaisten alustavien selvitysten pohjalta näyttää siltä, että korkeakouluissa ei ole kovin systemaattisesti tarkasteltu opintojen aikaista työssäkäyntiä.

16.6.2022 | Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset Päättynyt Toteuttajat VATT, LABORE, Jyväskylän yliopisto Rahoitussumma 180 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2022–4/2024 Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti on yleistä ja työtulot muodostava...

3.5.2024 | Sote-ammateissa toimivan työvoiman tarpeen ja työvoiman tarjonnan ennakoinnin nykytilannetta ja kehittämistarpeita on selvitetty valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa, jossa sote-ammattilaisten tarpeen ennakointi kytkettiin ensimmäistä kertaa palvelutarpeen kehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten ennakointia tehdään eräissä muissa maissa.

28.6.2019 | Joustava hoitoraha kannusti matalasti koulutettuja äitejä ja yksinhuoltajia osa-aikatyöhön. Näiden ryhmien on katsottu olevan erityisessä vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta lasten kotihoidon seurauksena.

8.11.2024 | POLICY BRIEF 2024:23 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

21.2.2023 | Liikennejärjestelmän saavutettavuusvaikutukset työmarkkinoilla: Liikennemallien ja rekisteriaineistojen hyödyntäminen kehittämishankkeiden vaikutusarvioinnissa Päättynyt Toteuttajat Turun yliopisto Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perustiedot Kest...

2.5.2023 | POLICY BRIEF 2023:18 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

26.3.2020 | Työvoima liikkuu Suomessa alueellisesti vilkkaasti ja työmarkkinoiden kannalta oikeaan suuntaan, kertoo PTT:n, Luken, Oulun yliopiston ja 4FRONT:n tutkimus. Myös työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella lisääntyy. Väestö keskittyy yhä kaupunkikeskuksiin, mutta monipaikkaisuuden tarkastelu muuttaa rajusti kokonaiskuvaa väestön ja alueiden kehityksestä. Kun huomioidaan mm. kausiasuminen, ulottuu kasvualueiden verkosto läpi maan etelästä Lappiin. Täysin taantuvia alueita on vain vähän.

22.2.2022 | Monipaikkaisuuden vaikutukset kuntien taloudelle Päättynyt Toteuttajat Itä-Suomen yliopisto, Pellervon taloustutkimus Rahoitussumma 149 901 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2022–4/2023 Monipaikkaisuuteen kytkeytyy ihmisten liikkuvuudesta rahavirtoj...

29.4.2024 | POLICY BRIEF 2024:7 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä ...

26.3.2020 | Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. ...

11.5.2017 | Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä...

11.5.2017 | Kimmo Nurmio, Antti Rehunen, Janne Antikainen, Valtteri Laasonen, Ville Helminen, Perttu Vartiainen ja Ilppo Soininvaara Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Toukokuu 2017 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5...